Pyhä kolmio-liikunta

Heissan!

Ja oikein ihanaa sunnuntaita! Mitenkäs teidän viikko on mennyt? Itsellä vähän vaihtelevasti, koska periaatteessa on mennyt ihan hyvin, mutta kauhea stressi, että saan hoidettua kaikki kouluhommat ajoissa. Toiseksi seuraavan 2-4viikon treenit meni nyt aivan uusiksi. Sanoinkin viime postauksessa, että oli sattunut pieni tapaturma, joka hieman muokkasi treenejä, mutta nyt täytyy kyllä karsia vielä enemmän, kun ei ihan vielä kestäkään kaikkia liikkeitä, joten täytyy nyt ottaa ihan rauhassa ja aloittaa ns. alusta treenaaminen.

Mutta siinä olikin minun tämän viikoiset treenikuulumiset, josta onkin sitten hyvä siirtyä tämän päiväisen postaukseen. Tein muutama viikko sitten postauksen palautumisesta, joka kuuluu hyvinvoinnin "pyhään kolmioon", ja voit lukea sen täältä.  Tämän postauksen aiheena on omasta mielestä toisiksi tärkein asia kolmiosta eli liikunta. Jokainen siis saa arvioida oman periaatteen ja arvojen mukaan, mikä on tärkeimmät asiat itselle, kun kyseessä on oma hyvinvointi. Voin jossakin postauksessa vähän aukaista omaa mielipidettä tähän järjestykseen.

Liikunta on erittäin laaja asia, joten en pysty todellakaan kirjoittamaan tähän postaukseen kaikkea.

Liikunta on fyysistä aktiivisuutta, jota tehdään tietoisesti. Liikunnan taustalla on yleensä jokin merkitys, miksi sitä tehdään esim. kunnon kohotus, laihtuminen, terveyden parantaminen, yhteisöllisyys tai liikunnan tuottama ilo ja hyvä olo. Liikuntaa on hyvin monenlaista, on kilpaurheilusta arkiliikuntaa, jotka jo huomattavasti eroavat toisistaan.

Kunto

Kunto kuvaa suoriutumista fyysisestä rasituksesta, joka on hankittu ominaisuus liikunnan avulla, mutta myös perimä vaikuttaa tähän. Kunto ajatellaan yleensä kestävyyskuntona, mutta tosiasiassa siihen kuuluu moni muukin taito. Kestävyyskunto perustuu hapenottokykyyn ja rasvojen hyväksikäyttö lihaksien energiaksi.  Voima jakautuu kestovoimaa (lihasten hapensaanti), pikavoima ( lihasten ja hermoston yhteistyö) ja maksimivoima (lihasvoima ja lihasten ja hermoston yhteistyö). Nopeus jakautuu maksimiin ja kestävyyten. Se perustuu lihasten nopeaan supistumiseen ja välittömien energianlähteiden käyttämiseen ja kykyä tuottaa energiaa ilman happea (maitohappo). Tasapainoa on sekä dynaamista että staattista. Se vaikuttaa myös hyvään lihaskuntoon, mutta erityisesti hermoston, lihasten ja aistien hyvään yhteisyöhön. Kuntoon viimeisenä osa-alueena on notkeus, jota tarvitaan jokaisessa lajissa. Notkeuteen vaikuttaa perimä, ikä, lihasten venyvyys, nivelten liikkuvuus, hyvä hermoston ja lihasten yhteistyö. 

Liikunta voidaan jakaa liikunnan määrän ja sisällön ja tavoitteiden mukaan:

Huippu-urheilu/ Kilpaurheilu

Huippu-urheilulla tarkoitetaan yleensä joko tähtäävällä tai jo kansainvälisellä tasolla kilpaileminen. Omasta mielestä jokainen voi sanoa, että on huippu-urheilija, kun laittaa urheilun muun elämän edelle; suunnittelee päivät treenien mukaan, miettii, mitä voi syödä, ja mielummin menee nukkumaan viikonloppuisin myös ajoissa eikä ole bilettämässä. Ammattiurheilija on henkilö, joka saa huomattavan osan tuloistaan urheilusta. Kilpaurheilu on yksi pykälä alaspäin huippu-urheilusta. Treenaaminen on tavoitteellista ja yleisesti treenit pistetään muiden asioiden edelle, mutta ei kuitenkaan niin totista puuhaa.

Terveysliikunta

Terveysliikuntaan kuuluu kaikki fyysistä aktiivisuutta, jotka edistää tai ylläpitää kuntoa ilman intensiivistä liikuntaa. Terveysliikunta jaetaan vielä kahteen osaan arki-ja kuntoliikuntaa. Arkiliikunta on harrastuksien ulkopuolella tapahtuva fyysinen aktiivisuus esim. työmatkat kävellen tai pyöräillen, pihatyöt ja portaiden kulkeminen. Kuntoliikunta on taas harrastamista liikuntaa tavoitteellisemmin, ja parantaa nopeammin ja huomattavasti enemmän kestävyys-/lihaskuntoa. Kuntoliikuntaa voi olla kävely, pyöräily tai juoksu. 

Kuntoliikunnasta yksi ylöspäin on kuntourheilu, joka voidaan käyttää, kun tähtää esimerkiksi puolimaratonille ja juoksee lähes päivittäin.

Erityisliikunta

 Kolmas tapa jakaa liikunta on erityisliikunta, joka tarkoittaa vamman, muun sairauden tai muun toimintakyvyn takia ei pysty osallistumaan yleisesti tarjoaville tunneille. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Erityisliikunnassa korostuu toimintakyvyn kuntouttaminen. Erityisliikuntaa voi olla myös kuntoliikuntaa, huippu-urheilua ja kaikkea siltä väliltä.

Liikunnan aloittaminen 

Kaikista helpoin tapa aloittaa liikunta on lapsena, kun vanhemmat vievät kaikennäköisiin urheilukouluihin. Mitä enemmän lapsella on harrastuksia, sitä parempi! Erityisesti teini-iässä korostuvat kaveripourkan asenne, vanhempien tuki ja valmentajan kannustaminen, jatkaako nuori liikkumista vai valitseeko toisen polun. 

Lapsena liikkumisella on paljon hyötyä myös tulevaisuudessa. On terveempi (vaikka eihän urheilija näe tervettä päivää), jos ei harrasta: luut voivat kehittyä huonosti ja ylipainoa kertyä, joita ei oikein voi aikuisena enää korjata, monipuoliset harrastukset kehittävät monipuolisesti taitoja, jolloin aikuisena on valinnanvaraa valita erilaisia liikuntamuotoja, nuorelle jää positiivisia muistoja liikunnasta, joka edesauttaa jatkamaan harrastamista ja helpottaa uuden harrastuksen aloittamista aikuisena ja uudet ystävät vaikuttaa sosiaaliseen terveyteen.

Mitä jos lapsena ei ole tullut harrastettua liikuntaa? Aikuisena aloittaminen on toki vaikeampaa sekä henkisesti että fyysisesti, kun motoriset taidot ei ole välttämättä niin hyvät, jolloin taitojen oppiminen on hidasta. Mutta tietenkään harrastamisen aloittaminen aikuisena ei ole mahdotonta! Siihen tarvitaan vain löytää sopiva urheilumuoto, erityisen paljon motivaatioo, joka voi olla esimerkiksi oman terveyden edistäminen ja erityisen paljon kärsivällisyyttä.

Internetin ja somen lisääntymisen myötä joka puolelta löytyy helposti ohjeita liikkumiseen kotona tai saa vinkkejä salilla käyntiin tai kuinka aloittaa juoksemisen. Toki omasta mielestä, kun aloittaa eikä tiedä kaikkea, on hyvä kääntyä ammattilaisen apuun, jolloin tulee juuri sinulle tarkoitetut harjoitusohjelmat.

Jos juuri sinä tarvitset apua, kuinka aloittaa liikkuminen tai saliohjelman aloittaminen tai muuttaminen tai juoksuohjelmaa, laita minulle viestiä sähköpostiin elisamariaa30(a)gmail.com niin autan sinua ilomielin!

Liikunnan rahoitus ja aikatauluttaminen

Suuri ongelma liikunnan harrastamisessa voi olla raha. Kun lapsilla ja nuorilla ja tietenkin myös aikuisilla olisi hyvä olla harrastuksia enemmän kuin yksi, kysymykseen tulee tässä vaiheessa, että mistä saadaan rahat jokaiseen lajiin. Tai rahoituksen lisäksi yleisesti toinen hankaloittava tekijä on aika. Ensimmäiseen kysymykseen ratkaisu on, että harrastaa yhtä lajia seurassa, mutta sen lisäksi liikkuu itsenäisesti vapaa-ajalla. Käy kesällä potkimassa kaveriporukalla futista nurmikolla ja talvisin pelaa lätkää pihajäillä tai käy hiihtämässä. Ei olisi yhtään huono, jos voisi edes yhden kauden pelata seurassa, jolloin tulisi vinkkejä tekniikoihin ja uusia taitoja, joita voisi sitten harjoitella itsenäisesti. Toiseen kysymykseen vastaus on, että jokaiseen on aikaa, kunhan osaa aikatauluttaa ja miettiä päivät tarkkaan etukäteen. Varmasti on raskasta vanhemmille kuljettaa lapsia harrastuksiin työpäivien jälkeen, mutta ainakin itse haluan antaa tulevaisuudessa omille lapsille mahdollisuuden harrastaa niin monta lajia, kuin ne haluavat/ jaksavat/ pystyn rahoittamaan, koska siitä on vaan niin paljon enemmän hyötyä kuin he makaisivat kotona tekemättä mitään

Herättikö tämä mitään ajatuksia?