Miksi olen lähtenyt valmentajaksi?

Heissan piiitkästä aikaan!

Tämä kevät on ollut yhtä vuoristorataa, mutta nyt oli oiva aika lähteä viemään omia unelmia eteenpäin. Aloitin huhtikuun puolella valmentamisen Fitverstaan alla! Olen niin innoissaan tästä mahdollisuudesta. Tästä lähtien löydät pt-valmennukset: täältä. Toki minun somen kautta löytyy ryhmävalmennuksia, jotka kannattaa ottaa seurantaan! Instagramista minut löytää @ptelisaa ja Facebookista myös samalla @ptelisaa.

Koska olen aloittanut taas uuden alueen valmentamisessa, ajattelin hieman avata, miksi olen aloittanut valmentamisen. Minulla on ollut aika laaja ja monipuolinen harrastustausta takana jalkapallosta ratsastukseen ja kilpacheerleadingista yleisurheiluun. Näiden kautta olen nähnyt monen monta erilaista valmentajaa rennoista tiukkiin ja hiljaisista äänekkäisiin. Ensimmäinen asia, mitä painotetaan on se, että ole oma itsesi! Se vie itseltään ylimääräistä energiaa etkä anna luotettavaa kuvaa, jos yrität olla joku toinen. Joku toinen on jo heti alkuun luonteeltaan se äänekäs, kannustava, muiten mukana ja toinen on se hiljaisempi, mutta yhtälailla puhuu asiaa, kannustaa ja on tukena. Itse kallistun hieman tähän jälkimmäiseen. Se on hyvä muistaa, että valmentajia on laidasta laitaan, mutta niin on myös treenaajia. Jokaiselle varmasti löytyy se sopiva. Vinkkinä, jos etsit personal traineria itsellesi: Mieti mitä sinä haluat saada valmennukselta, tee hieman taustatyötä, katso mikä on valmentajan osaamisalue, kohtaako arvot, henkilökemiat kohtaa ja personal trainer ymmärtää sinua ja osaa oikein auttaa pois sinun pulmastasi.

Minun osaamisalue kohdistuu liikunnan aloittajiin, elämäntaparemonttia, monipuoliseen treenaamiseen: kehonpainolla, juoksuun, kuntosaliin sekä liikkuvuuden parantamiseen unohtamatta terveellistä ruokavaliota.

Olen aloittanut valmentamisen 17-vuotiaana kilpacheerleadingin parissa, kun pääsin joukkuekaverien kanssa valmentamaan. Kun oli tullut tuo 17vuotta itse urheiltua niin kaipasin uusia haasteita, joten kokeilin, miltä valmentaminen tuntuisi. Olisiko se minun juttuni? Näiden vuosien aikana on kehittynyt kolme asiaa, mitkä saa minut jatkamaan valmentamista:

1. Innostuminen: Se kun urheilija/liikkuja innostuu tulemaan uudestaan minun tunnilleni ja jopa innostumaan sieltä yhdestä tunnista jatkamaan kotona liikuntaa ja muokata elämäntapoja terveellisemmäksi. Voin todeta, että en ainakaan vienyt sitä hänen alkuinnostustaan pois.
2. Kehittyminen: Parasta, mitä valmentajana voi nähdä on oman työn jäljen, kun huomaat ja toteat heidän oikeasti kehittynyt minun valmennuksessani. Oli se sitten kehon muokkaaminen, taito, voima, aerobinen kunto tai liikkuvuus.
3. Itsensä ylittäminen: yllä oleva kehittyminen ei tapahdu mukavuusalueella vaan urheilijat/liikkujat pääsevät ja uskaltavat mennä sen ulkopuolelle niin urheilijan kuin minunkin kohdalla. Koko ajan saan kehittää itseäni ja miettiä uusia asioita.

Tämän kuuden vuoden aikana on valmennukset lisääntynyt tuosta 3h/vko lähes 20h/vko lajit laajentunut yleisurheiluun, lasten jumppakouluista myös aikuisten yksilövalmennuksiin sekä ryhmäliikuntaan.  Nyt voi todeta, että tämä valmentaminen on minun juttuni. Pääsee olemaan liikunnan parissa, mistä saa sitä energiaa päiviin sekä saanut paljon uusia tuttavuuksia ja kavereita.

 

Hyvää alkanutta viikkoa!